Meillä oli etätehtävänä tehdä työ, joka kuvaa omaa kauneuskäsitystä. Työ piti tuottaa itse kokonaan (ei siis kuvia tms valmiita töitä tähän työhön).
Itsellä oli vaikeuksia päättää mistä tekisin, joten annoin vain ajatuksien kulkea.
Minulla ei siis ollut tarkkaa suunnitelmaa, joten paperille tuli mitä käsi siihen piirsi.
Kuvaksi tuli kolme hahmoa. Äiti, lapsi ja koira. Hiukset ovat omaa hiustani.
(Itse kuva ei ole kauhean hieno joten älkää tuomitko!!!)
Miksi juuri näin?
Äiti.
Äidit ja äitiys kuvataan usein kauniina. Äidit ovat myös tärkeitä ihmisiä ja tekevät maailman tärkeintä työtä; ovat äitejä.
Itselle äidin tärkeys ja kunnioitus on kasvanut iän myötä. Tietysti jotenkin alitajunnastakin on saattanut tulla tähän pientä ajatusta piirtää yhdestä hahmosta äiti kauniiksi.
Minulle itselle äiti on elämäni tärkein ihminen. Ajattelen myös äitiyden työnä, ehkä siksi, että olen nähnyt itse miten äiti voi työkseen olla äiti omille ja muiden lapsille. Eihän sitä kuitenkaan rahasta tehdä, vaan rakkaudesta. Äidinrakkaus on tärkeintä, kauneinta ja ihaninta maailmassa, minun mielestä.
Lapsi.
Tässä kuvassa on naurava lapsi. Oletko koskaan nähnyt ihmistä, joka pitäisi lapsen naurua kamalana? - en minäkään. Lapsen nauru on kaunista! Niin kaunista, että voisi melkein itkeä kun sitä kuulee.
Lapset ovat myös viattomia, puhtaita ja tietysti suloisinta koko maailmassa.
Lapset eivät osaa valehdella, vaan sen näkee heistä heti kun pienikin valheen poikanen pääsee suusta. Silti heille ei voi suuttua siitä.
Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän valehtelemme ja siitä tietysti seuraa sisäinen rumuus, kun emme ole enään yhtä luotettavia. Kuka opettaa valehtelun pienelle lapselle? Miksi?
Koira.
En oikeastaan tiedä miksi tein koiran tähän. Ja miksi tein pienen koiran.
Itsellänihän on pieni koira, Paris, joka tosin asuu nyt perheeni luona väliaikaisesti.
Koiristahan sanotaan, että ne ovat ihmisen parhaita ystäviä. Koirat ovat ihania. Niin lempeitä ja rakastavia. Ne odottavat aina kotona sinua ja ovat aina yhtä iloisia sinut nähdessään!
Omat hiukset työhön?
Halusin työhön myös jotain, mitä koskea. Jotain omaa. Jotain mikä tuo oman elämäni muille käsinkosketeltavaksi.
Jokaisella meistä on erilainen elämä, elämme vain muiden kanssa samoja elämänvaiheita, hetkiä, kokemuksia. Tietysti elämässämme on muidenkin elämiä läsnä, kuten esimerkiksi perheen välinen yhteinen elämä. Kuitenkin jokaisella perheenjäsenelläkin on oma elämä. Jaamme vain tiettyjä osia elämästämme muiden elämien kanssa. Huh, nyt menee jo syvälliseksi!
Kuitenkin, pointtina oli, että meidän maailmassamme on paljon kauniita asioita, mitä emme välttämättä ehdi edes ajatella.
Työtä oli kiva tehdä, koska se pisti ajattelemaan ja miettimään omaa itseä.
Jokaisen pitäisi miettiä omalta kohdaltaan, mikä on kaunista.
